Aika vierii

Aika vierii minä en. Opinnäytteeni alkaa olla, jos ei nyt hyvällä mallilla, niin ainakin sinnepäin menossa. Teoria osuudesta puuttuu vielä jonkin verran tekstiä, mutta nyt kun on jo alustava kakkosseminaarin ajankohta määrätty niin kyllä mä sen tehtyä saan. En ilmiselvästi saa mitään aikaiseksi ilman deadlineja jne.

Match making

Niin se vain on, että kun sen oikean aiheen löytää, niin löytää myös motivaation tehdä työtä. Olen totaalisesti hylännyt koulutussuunnitelma ideani ja paahdan täysillä ikäsuunnitelmaa kirjastolle. Kaupunki haluaa oman osuutensa tuloksistani myös. :D

Keskiviikkona 27.3.2013 tulin pitääkseni I seminaarin. Sieltä sain kyllä aikalailla palautetta, niin positiivista kuin negatiivistakin, pääasiassa positiivista. Rajaukseni kanssa oli kuulemma ongelmia ja sen tiesin kyllä itsekin ja asian kuulijoille kerroinkin. Suunnitelmani suunnitelmalle olivat liian laajat, joten minun pitää valita. Haluanko todella tehdä ikäsuunnitelma, vain haluanko enemmänkin keskittyä eri-ikäisten johtamiseen.

Ei minulle tuota vaikeutta valita, en ainakaan usko. Se on se ikäohjelma joka minua kiinnostaa enemmän. Voin vaikka vinkata eri-ikäisten johtamisesta jollekin jolla ei ole vielä opparin aihetta.

Mutta nyt paistaa aurinko tälläkin rintamalla. Ei muuta kuin täyttä höyryä eteenpäin ja toivotaan, että jäävuoria ei tielleni enempää satu.

Se ihana tunne...

...kun mikään ei kelpaa.

Kiitos osoittamastanne mielenkiinnosta

Niinpä niin, kiitos osoittamastanne mielenkiinnosta, mutta juuri nyt emme valitettavasti kykene tarjoamaan teille harjoittelupaikkaa. Ei sitte, jos ei kerta kelpaa, vien priimaa pukkaavan työvoimani muualle samoin opinnäytteeni.

Harmittaa, etten päässyt minne hain, mutta toisaalta ihan jees. Jos vaikka pääsis taas kirjastoon.

Myy itsesi!

Mulla on hyvä idea opinnäytetyötä varten, koulutussuunnitelma. Mutta ongelmana on se, että miten myydä idea yritykselle? Olen ollut viime torstaina yhteydessä erääseen yritykseen, mutta vielä ei ole asiasta kuulunut mitään. Olen ehkä aikalailla malttamaton vaikka asian kanssa koko viime syksyn vitkuttelinkin.

Kuuluuko minun soittaa perään ja kysyä asiasta? Jos soitan millon on hyvä aika ja järkevä ajankohta? Milloin on hyvä siirtyä suunnitelma B:hen? Tai mahdollisesti jopa C:hen? ahdistaa koko juttu!

Laiskottaa

Tiedän, että pitäisi etsiä lähteitä ja suunnitella, suunnitella, suunnitella. Ottaa yhteyttä firmoihin, myydä itsensä heille niin sanotusti.

Ei vain voisi vähempää kiinnostaa.

Tällä tavallahan se homma etenee.

Kaikki alkoi siitä kun...

Kaikki alkoi siitä, kun pääti lähteä opiskelemaan SAMKiin liiketaloutta. Asia ei varsinaisesti minua kiinnostanut, vaikka pohjalla olikin jo toisen asteen koulutus alasta ja merkonomin tutkinto hihassa. Pitkän työttömyyden jälkeen halusin vain jotain tekemistä, ja perse ruvella sitä onkin hommia paiskittu, vaikka ei aina niin olisi innostanutkaan.

En ole mitään ellen itsepäinen, ja silkalla sinnikkyydellä on tämäkin koulu pikkuhiljaa saatu puolenvälin paremmalle puolelle. Nyt on se aika kun opinnäytetyö alkaa kiilua silmissä, tai sen pitäisi. Itse en ole kovinkaan innostunut asiasta vaika , kiitos äidin, aihe minulla jo on. Tai ainakin pieni haju aiheesta.

Olen sellainen höpsö, joka lyö jarrut kiinni, silloin kon jotain asiaa vatvotaan ja hypetetään paljon. Nyt sellainen asia on opinnäytetyö. Kaikki puhuvat siitä, mitään keskustelua ei koulussa voi käydä ilman tuota yhdyssanahirviötä ja suoraan sanoen "mulla menee fiilis".

Joten virallisesti olenkin päättänyt aloittaa työni vasta Tammikuussa. Vältän asiaa, stressaan ja vältän taas lisää. Kyllä minä asian hoidan kotiin, mutta se saattaa ottaa hieman aikaa. Sillä, jos nyt aloittaisin, siitä tulisi juostenkustu julkaisu.. se nyt vaan ei käy. Joten pohdin, kaavailen ja punnitsen, harkitsen ja mietin.

Näin aluksi tämä blogi on vain väylä purkaa ajatuksiani, ärsytyksiäni ja aggressioitani. Mutta ajatuksena on oikeasti jossakin vaiheessa pitää blogia työni etenemisestä. Paino sanalla tarkoituksena... olen laiska.